Kerran kysyin sulta että enhän menetä sua jos löydän jonkun toisen, olit hetken hiljaa ja vastasit että en menetä, mutta et välttämättä halua nähdä mua tai puhua mun kanssa vähään aikaan. Sama se on mulla. Se vie aikaa että pystyn oleen sun kans tekemisis. Kyl viel ajallaan kaikki palaa ennalleen.
Haluaisin kiittää sua siitä että sä näytit mulle minkälainen mä oikeasti olen. Ilman sua en olis ikinä uskaltanut kertoa äidilleni. En olis ikinä uskaltanut olla omaitseni oikeasti. Kiitos siitä.
Totta kai haluan että oot onnellinen, en vaan itse pysty näkemään sitä ennen kun olen siihen valmis. Anna anteeksi että olen heikko enkä pysty siihen vielä.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti