lökfdösl.

elämä olisi niin paljon helpompi ilman tunteita. ei pystyisi välittämään kenestäkään eikä koskaan sattuisi. 


en enään jaksa tätä epävarmuutta. enkä uskalla kysyä mitä tämä on ja mitä hän tuntee. pelkään niin että tämä on yksipuolista. toisaalta olisi hyvä tietää se ajoissa niin se ei satu niin paljoa. 


tuntuu niin epätoivoiselta. haluaisin tehdä mitä vain että tästä tulisi jotain.


ehkä minun pitää vain luovuttaa ja jättää hänet rauhaan.
se vain on niin vaikeaa kun hän sai minut jo ihastumaan itseensä uudelleen. hän kuitenkin on näyttänyt minulle kuka oikeasti olen ja hän on ollut sellainen joka on saanut minulle hyvän olon, tosin nyt minulla on paha olo mutta.. 
tämä epävarmuus tappaa vielä.

haluaisin vain tietää..

olen alkanut miettimään että tämä ei ole molemminpuolista. 
haluaisin vain tietää mitä mietit, mitä tunnet ja muuta sellaista.. mutta tiedän myös ettet osaa pukea niitä sanoiksi. niinkuin sinä minulle sanoit.
haluan että tiedät että minä pidän sinusta juuri tuollaisena. ja haluan tehdä kaiken tämän eteen.

en halua välttämättä heti mitään vakavaa suhdepaskaa. en pysty siihen, en ole tarpeeksi kunnossa siihen. mutta haluaisin tietää että minulla olisi jossain joku joka tukisi minua ja tietäisin että hänen viereensä voisi käpertyä ja häneltä saisin sitä hellyyttä mitä välillä kaipaan. 

toisaalta haluaisin tietää tunteesi, mutta pelottaa ettei tämä ole molemminpuoleista...

syyllisyys.

haluan päästä eroon tästä kohtuuttomasta syyllisyyden tunteesta jota tunnen miltein kaikesta. en halua enään olla vainoharhainen. en halua aiheuttaa väärinkäsityksiä. sisimmässäni tiedän että kuvittelen kaikki asiat vain, ja syytän itseäni vaikkei se olisikaan niin. en välttämättä ole tehnyt mitään väärin, silti tuntuu siltä. en voi sille mitään.

olen hyvin pahoillani että olen näin vaikea, en vain halua että minua ahdistaa. olen pahoillani. haluan vain selvittää asioita. haluan että tiedät mitä ajattelen.

eilen illalla olin onnellinen. tuijotin sinua melkein koko autossa olo aikamme ja sen mitä pysähdyimme tupakalle. olisin halunnut sanoa montakin asiaa, esimerkiksi sen että olet järkyttävän hyvännäköinen, vaikket sitä itse usko ja voisin katsella sinua koko ajan. olisin halunnut jäädä halaukseesi ikuisuudeksi. ja olisin halunnut jatkaa suudelmaa pitkään. kaipasin niitä suudelmia kuin hullu puuroa (mikä on muuten erittäin tyhmä sanonta) ja kaipasin halauksiasi ja sitä että pidit minusta kiinni. tunsin itseni jotenkin kokonaiseksi. kuin olisin kuulunut siihen. olen myös kaivannut ihanaa nauruasi. se sai minut iloiseksi. 


haluan nähdä sinut pian uudelleen.

liikaa aikaa.

en ymmärrä mistä tämä ahdistus nyt tuli. aivan järkyttävän voimakkaana vielä. tuntuu että joku istuu rintakehäni päällä ja kuristaa minua.

istuin autossa neljä tuntia ja niiden neljän tunnin aikana tuli mietittyä kaikenlaista. enimmäkseen ne ajatukset saivat minulle hyvän olon.
tajusin että olen suudellut toista ihmistä, taikka minua on suudeltu, viimeksi viime joulukuussa. siitähän on ihan hemmetin pitkä aika. kaipaan niitä suudelmia hirveästi.
mietin myös millaisen suhteen haluan ja millä lailla sellainen suhde tulisi toimimaan.. siis se suhde millaisen haluan. 
tulin ajatelleeksi myös erään ihmisen tunteita kovasti, miten hän suhtautuu minuun jne. toisaalta haluaisin heti tietää sen mutta toisaalta haluaisin puhua hänen kanssaan kasvotusten tästä asiasta. ja muutenkin kaikesta muustakin. siitä on niin pitkä aika kun olen hänet nähnyt.

muistelin niitä aikoja kun olin onnellinen hänen kanssaan. muistelin sitä kuinka menin käymään hänen koulullaan hänen tietämättä ja ilmeisesti sain hänet silloin iloiseksi. haluaisin saada hänet iloiseksi aina.
en haluaisi että hänellä olisi koskaan paha olla. ja silloin kun hänellä on paha olla haluaisin että hän puhuisi minulle siitä ja jos mahdollista halaisin häntä lujaa. haluaisin pitää hänet turvassa.

aivan toinen maailma.

olen kummityttöni perheen kanssa tahkolla mökillä. tämä on aivan ihana paikka. kaikkialla hiljaista, paitsi silloin kun kummityttöni on hereillä. ikkunasta avautuu maisema laskettelu rinteisiin, joissa tosin ei ole lunta. ja mielettömästi metsää jonka syksy on värjännyt kauniilla väreillään. tämä on aivan toinen maailma, kuin en edes olisi suomessa. tänne haluan uudelleen.
täällä olen saanut liikaa tilaa ajatella. olen miettinyt tunteitani ja tiedän mitä tunnen. olen silti epävarma. haluaisin tietää muidenkin tunteita. edes vähän. olen tehnyt itselleni selväksi mitä haluan. mutta sitä en tässä kerro, voi tulla väärin käsityksiä.

olen viimeksi käynyt raumalla toukokuussa, enkä ennen näitä muutamia viime päiviä lukuun ottamatta halunnut.

tiedän että osa ihmisistä haluaa minut sinne. mutta miksi minun pitäisi aina olla se joka menee heitä katsomaan? mikseivät he voi tulla minua katsomaan tampereelle? "ei ole rahaa" hei! ei minullakaan ole rahaa ravata raumalla jatkuvasti. se on epäreilua että minun odotetaan menevän sinne jossei itse tulla tänne.
mutta nyt minulla on oikea halu sinne. katsomaan erästä ihmistä, jos hän minut haluaa nähdä. toivon että haluaa. viime kerrasta on niin pitkä aika.

ihan oikeasti kaipaan.

se ei ole enään ehkä kai kaipaan. minä oikeasti kaipaan, ikävöin.

kaipaan hymyäsi, nauruasi, ääntäsi, käsiäsi, tuoksuasi, huuliasi... kaikkea sinussa. en tiedä miten kestän tämän. 

tajusin että se outo kipristys on sitä kaipuuta. 
en enään muistanut miltä tuntuu olla ihastunut.
en saisi olla ihastunut. ei tämän näin pitänyt mennä.
en tiedä. 

haluaisin vain tulla luoksesi ja halata sinua lujaa. halaisin tuntea sinut lähelläni.

en tiedä pilaanko nyt kaiken kun kirjoitan tämän tänne. 


ihan aikuisten oikeasti kaipaan sinua.

tää ei oo oma itsensä.

tällä on ollut tänään pimppitissi päivä. siis ihan hirveä viirotus, pitkästä aikaa. ihanaa. 
toisaalta tuntuu etten ole enään oma itseni. en muista koska viimeksi minua olisi viirottanut näin paljoa.

ehkä eräällä ihmisellä on ollut tämän kanssa jotain tekemistä. koska hän on itsekin aika viiro. tai ainakin on joskus ollut, ja on aina saanut minut viiroksi. tosin hän on kyllä saanut minut itkemäänkin moneen kertaan. hän on saanut minut repimään sydämeni ulos rinnasta ja repäisemään siihen yhden repeämän lisää. mutta nyt hän taas piristää minua. en muista koska minulla on ollut näin hyvä olla viimeksi, ilman kummilastani.

tuntuu että sydämeni tulee ulos rinnasta koska se lyö niin kovin. en tiedä johtuuko se siitä että olen iloinen vai siitä pienestä ahdistuksesta joka kasvaa sisälläni pikku hiljaa yhä suuremmaksi kunnes se joku päivä purkautuu kauheana kohtauksena. toivon ettei näin käy. en jaksaisi enää. 


en tajua.
nyt ei toimi.
aivot.


ehkä minä kai vähän kaipaan.

mitä hittoa olen tekemässä?!

en käsitä.. eräs ihminen pyörii päässäni jatkuvasti. joskus lupasin itselleni että ei, en enään ikinä ajattele häntä näin. mutta toisaalta, kesäkuinen kännisoittoni kyllä taitaa kertoa paljon.. ei se tule koskaan unohtumaan. 

en tiedä mitä olen tekemässä. pelkään että hän satuttaa minua taas.. tosin, ei hän ajattele minua samalla lailla (kai). ei minunkaan pitänyt, enkä edes tiedä mitä hänestä nykyään ajattelen. hän kuitenkin tunkeutuu uniini ja tulin mustasukkaiseksikin hänestä kun kertoi erään asian. en tiedä mitä teen.

haluaisin pyytää hänet tänne, koska itse en halua mennä raumalle. mutta miten pyytäisin ja tulisiko hän tänne.. mitä tekisin jos hän tulisikin.. 

ja mitä jos hänkin miettii minua samalla lailla kuin minä häntä.. kun tarkemmin ajattelen niin hänhän se minuun on ensin ottanut yhteyttä.. ei hitto. en tiedä. ehkä mun mielikuvitus vaan on liian vilkas nyt.

ei hitto.

tosi ystävä.

tiedättekö millainen on tosi ystävä? 

no, tosi ystävä on sellainen joka tuntee sinut läpikoitaisin, osaa tulkita sinun lauseet pelkästä kirjoitus tavasta, tietää niiden perusteella millä tuulella olet, tietää kuinka ärsyttävä osaat olla ja kuinka ihana. luottaa sinuun täysin ja voi sanoa sinulle mitä haluaa. 
tosi ystävä on sellainen johon sinä voit luottaa täysin ja voit sanoa hänelle mitä ikinä haluat, vaikka se saattaisi loukata häntä. tunnet hänet läpikoitaisin, osaat tulkita hänen lauseet pelkästä kirjoitus tavasta.

vaikka olisit tosi ystäväsi kanssa puhumatta jonkin aikaa, silti pystyt puhumaan samalla lailla kuin aikaisemminkin.

minulla on kaksi tosi ystävää. kiitos heistä.