24.1.2010

23.23!

Oon jännästi huomannu että joka ilta katson kello 23.23! aika pelottavaa.

Viikonlopun vietin mummulassa ja siellä se mummu mua paranteli kun olen taas kipee. Lauantai illan vietin serkkujen perheen kanssa. Oli mukava mennä sinne kun ensimäisenä nuorin niistä tuli halaamaan. (: Myöhemmin sitten pääsin hieman ajeleen autollakin (olin ainut joka ei ollut juonut....). Heitin Nikon kirkonkylälle ja tulin takasin. Tuli hyvä mieli siitä että Niko sanoi luottavansa muhun, uskaltaa siis antaa autonsa mun käsiin. Autoilun jälkeen kävin syömässä mummun tykönä leipää ja salaattia, oli hyvää! Syönnin jälkeen takaisin serkkujen luo. Kateltiin sitten Gran Torino. No, eipä tullut siitä uutta lempi elokuvaa, ihan katottava oli mutta en toiste katsois. 

Tänään tulin takaisin Tampereelle. Bussissa oli mies joka tuoksui minun viime kesälleni.. Hirmuinen kaipuu iski..

Hhuomenna pitäis sitten mennä käymään terkkarilla taas.. Ei siitä kai mitään hyötyä oo. Kyllä kai tää ohi menee noilla mummun antamilla särkylääkkeillä ja jollain ihme rasvalla. 

Aloin äsken miettimään viime vuotta ja tuli outo ikävä Joensuuhun. Erään ihmisen viereen.. Mutta se on mahdotonta nyt.. 

Onneksi huomenna alkaa kouluviikko niin ei tarvite ajatella mitään. 


Tulipas sekainen!

6.1.2010

Äiti.

Yhtenä päivänä mietin, että mitä tekisin jos menettäisin äitini. Se olisi kamalinta mitä voisi sattua. Äiti on mulle tärkein ihminen maailmassa. Rakastan häntä, enkä voisi elää ilman häntä. Äiti on auttanut mua monessa asiassa ja tukenut kun on vaikeaa. Äiti ymmärtää mua. Äidin avulla oon selvinny monesta asiasta. Itsenäistyminenkin olis ollu vaikeeta ilman äitiä. Äiti opetti mulle kaiken tarvittavan, esim. pyykin pesemisen. Vaikka äiti on ollut ankara välillä se tarkotti sillä vaan hyvää, ei rajoja laiteta ellei rakastais. Äiti kuitenkin toivoo että mulla on kaikki hyvin. Äiti on auttanut mua rahallisesti ja oon siitä hyvin kiitollinen äitille. En selviäis elämästä ilman äitiä. Nyt kun me asutaan äidin kanssa eri paikkakunnilla niin tulee usein ikävä äitiä. Mutta onneksi näemme silti aika usein ja puhelimet on keksitty. 

Ärsyttää usein se miten nuoremmat ihmiset puhuvat äideistään. "mä vihaan mun äitiä!" En ymmärrä miten joku voi vihata ihmistä joka rakastaa sua kaikesta huolimatta. Vaikka äiti asettaisikin rajoja se ei oikeuta vihaamaan häntä. Äidit ovat vaan huolissaan lapsistaan ja haluavat heille pelkkää hyvää. Vaikka äiti ei ostakaan kaikkea mitä haluaa niin sekään ei oikeuta vihamaan ketään. Kumpa kaikki ymmärtäisivät sen.Kyllä sen ymmärrän jos äidin kanssa ei niin läheisiä olla mutta ei häntä voi vihata jonkin pienen jutun takia. Oikein suututtaa kun ihmiset puhuvat rumasti äideistään. 

Äiti on tärkein ihminen maailmassa.

2.1.2010

tampere<3

vietin joululomani raumalla äitini tykönä. oli todella mukavaa viettää joulu perheen kanssa. en ollut niin yksinäinen kun äiti ja pikkusiskoni olivat kanssani melkein koko ajan.
uuden vuoden olin isäpuoleni tykönä hänen ja hänen naisystävänsä kanssa. oli ihmeen mukava ilta, vaikka vatsani olikin erittäin kipeä.
näin loman aikana ystäviä joita en ollut pitkään aikaan nähnyt ja kiitos heille että piristivät minua hieman.

nyt kun olen takaisin tampereella tuntuu jotenkin hyvältä mutta samalla haikealta. kun äiti auttoi minua tuomaan kaikki tavarani sisälle ja halasi minua lähtiessään tuntui kauhean pahalta jäädä yksin ja kun ovi sulkeutui purskahdin itkuun. olen yksin.

täällä liikkuessani minun ei tarvitse pelätä että näen ihmisiä ketä en halua nähdä. täällä on parempi olla vaikka yksin olenkin. olisihan se kiva jos äitini asuisi lähempänä minua. kai se äiti tänne päin aikanaan muuttaa, näin ainakin on puhunut.

en minä täältä lähtisi enään takaisin raumalle, ellei pakotettaisi.
tämä on todella kaunis kaupunki ja täällä on hyvä olla. kaikki on lähellä, on hyvä koulu ja lääkärit parempia kuin raumalla. raumalla ei ikinä olisit tullut kuuloonkaan tutkia nielutulehduksieni syitä, paitsi ehkä yksityisellä. mutta täällä alettiin heti tutkia mistä ne johtuvat.
täällä on myös rakas kummityttöni, jos asuisin raumalla en näkisi häntä niin usein enkä sitten loppu peleissä olisi hänen kanssaa tekemisissä sitten vanhempanakaan.

tänne minä kuulun.