Hyvä olo. Ihmeen hyvä olo. Ja vain T:n ansioita. Välillä tuntuu että hänellä on kaksi eri persoonaa, se persoona joka kohtelee minua kuin paskaa ja toinen persoona joka on maailman ihanin ja ja.. Tällä hetkellä hän on ihana, toivottavasti se jatkuu pitkään. Vihdoin uskallan edes vähän toivoa että meistä oikeasti tulee jotain.
Kuitenkin hieman pelkään, pelkään että pilaan taas tämän kaiken. Mutta myös T pelkää että minä en enään pidäkään hänestä tai en vain jaksa häntä. Niin ei kyllä tule käymään, hän on SE.
Puhuimme töissä yksi päivä siitä että onko se oikeasti kohtalon juttu että tapaamme sen oikean. Tulimme siihen tulokseen että on. Ei sitä oikeaa ikinä löydä kun etsii. Hän vain tulee jotenkin vastaan, kun sitä vähiten odottaa.
Sen tiedän että minulla on hyvä olla nyt.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti