Valintoja.

Miksi pitää elämässä olla niin vaikeita valintoja jotka loppujen lopuksi eivät edes ole vaikeita? Minun pitäisi päättää millä osastolla haluan olla kesällä töissä. Kaksi vaihtoehtoa. Toisaalta minun ei pitäisi valita ellen halua yrittää T:n kanssa. Molemmissa on hyvät ja huonot puolet. Toinen osasto on henkisesti rankempi ja toinen fyysisesti. Molemmilla osastoilla on paljon hyviä työkavereita. Kumpaa haluan, että pääni hajoaa siitä etten saa T:tä tai että joudun katselemaan häntä sen takia koska päätän jäädä tälle osastolle missä nyttenkin olen, vai haluanko vaihtaa osastoa että saan olla T:n kanssa, mutta siirto olisi vasta toukokuussa joten mitä jos näinä tulevina kuukausina tulee tapahtumaan jotain että meistä ei sitten tulekkaan mitään. Toisaalta siinäkin vaiheessa osaston vaihto olisi hyvä, ei tarvitsisi kiduttaa itseään katselemalla T:tä. 

Pelkään että T:n tunteet minua kohtaan hiipuvat, jos niitä edes oikeasti on... Minä taas välitän hänestä aivan liikaa, ja tulen aina välittämään. 

ps. Minulla on ikävä erään ihmisen naurua ja hymyä!