26.6.2011

dlsköföj

en olekkaan kirjoittanut pitkään aikaan..
oikeastaan en ole edes ehtinyt kirjoittamaan kun olen ollut töissä. jos en ole töissä niin olen todella väsynyt töiden jälkeen enkä ole jaksanut ajatella mitä kirjoittaisin. tosin en oikeastaan nytkään tiedä mitä kirjoittaisin..


no, olen ollut koukkuniemessä nyt töissä, kahdella eri osastolla. olen siellä ollessani ajatellut jopa koulutusohjelman vaihtoa vammaisista vanhuksiin. toisaalta taas kun olen tavannut ärsyttäviä vanhuksia jotka ovat todella vaativia ja muuta, en oikein tiedä. toisaalta sitten taas on niitä ihaniakin vanhuksia. en tiedä. no kai voisin lukea molemmat koulutusohjelmat, eihän se olisi kuin puoli vuotta lisää opiskelua. mutta eipä se kai mitään..


olen ollut myös hirveän ahdistunut, tosin en tiedä miksi. osittain kaikki johtuu kaikesta. ainut paikka missä minua ei ahdista on töissä. en tiedä mikä siinä on, kai se kun saan muuta ajateltavaa. en tiedä. en edes tiedä mitä ajattelen kun minua ahdistaa. välillä minua ahdistaa kaikki asiat ja välillä yksittäiset asiat. esimerkiksi se että en pääse aina vahtimaan serkkujani kun pyydetään, tunnen hirveää syyllisyyttä siitä. enkä kestä sitä. 
eilen viimeksi, juhannuksena! sain kaameimman ahdistuskohtauksen kun puhuin iskän kanssa puhelimessa. itkin varmaan puoli tuntia puhuessani hänen kanssaan.. 
no, toivottavasti kaikki helpottaa kun pääsen käymään juttelemaan serkkujeni äidin kanssa.. hänen kanssaan voin puhua melkein kaikesta, hän on kuin sisko minulle.


tässä vähän aika sitten sain viestin ihmiseltä jolta en odottanut koskaan saavani viestiä koska sanoin hänelle "älä ota muhun enään yhteyttä". eikö hän tajua sanaa ÄLÄ!? mitä vaikeaa siinä on tajuta se!? sen viestin jälkeen alkoi ahdistamaan, hän halusi pyytää anteeksi näin puolen vuoden jälkeen ja plaaplaa. sanoi olevansa tosissaan pahoillaan. ehkä on, ehkä ei. en luota häneen enkä halua häntä elämääni. en voi sietää häntä. hän teki sydämeeni niin ison haavan ettei sitä paranneta. 



"Mä en kaipaa; sun tuoksuu, 
mä en haluu; sun viereen,
 mä en usko; sun valheit,
mä en ikävöi; en paljoo.
Ajat on muuttuvii,
 hajotin kukkaruukkusi, 
sä väsytit mut uuvuksiin, 
on pakko laittaa luukku kii
 En anna kastua
 mun poskien mä vastustan 
sitä tunnetta hassua; 
Mä en ******* sua."

1 kommentti:

  1. Sielt tuli yks työtarjous, mut kyl mä ny ainaki katon sinne syyskuun loppuun asti.. Ja kyl mä sielt ain tulisin 3 viikon välein pariks viikkoo suomeen... Kyllä -94! xD Ei missään nimessä..

    Ikävä murua! <3

    VastaaPoista